PRP

Tämä artikkeli on Niveltieto lehdestä 10/2020

PRP- ja HA-injektioita myös julkisessa terveydenhoidossa

Savonlinnan Keskussairaalan fysiatrian ja kuntoutuksen ylilääkäri Lotta-Sofia Kosonen on ottanut jo vuosia sitten hoitovalikoimaansa nivelen sisäiset hyaluronin (HA) ja verihiutaleplasman (PRP) pistohoidot. Lisäksi hän hoitaa PRP-injektioilla muun muassa lihasten kiinnityskohtien tulehduksiakuten tenniskyynärpäitä.

PRP- ja hualuronipistoshoidot ovat yksi hoitomuoto muiden rinnalla, kertoo fysiatrian erikoislääkäri Lotta-Sofia Kosonen. Edelleen hän hoitaa potilaitaan myös esimerkiksi kortisonipistoksin.

Kosonen tutustui PRP:hen Savonlinnan keskussairaalan plastiikkakirurgi Helena Puontin kautta, joka käytti verihiutaleplasmaa potilaisiinsa heti leikkausten yhteydessä, jotta haavat paranevat nopeammin.

-Hän kysyi vuosia sitten ruokapöytäkeskustelussamme, olenko harkinnut verihiutaleplasman käyttämistä myös tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. Lähdin tutustumaan aiheeseen, ja kun hänellä oli hoitoihin tarvittava sentrifugi käytössä leikkausosastolla, pääsin katsomaan vierestä, kun hän antoi hoitoa rintasyöpäleikatulle potilaalle jo leikkaussalissa.

Sentrifugi on verinäytteiden käsittelystä tuttu linko. Potilaan kyynärtaipeesta otettu verinäyte laitetaan pyörimään sentrifugiin sopivalla kierrosnopeudella, ja verestä erotetaan PRP-hoitoja varten punasolut pois. Jäljelle jäänyt seos PRP sisältää runsaasti verihiutaleita ja kasvutekijöitä, ja se ruiskutetaan takaisin potilaaseen sinne, mihin sitä tarvitaan.

Rivakkaa sarjatyötä

Savonlinnan Keskussairaalan joustava toimintakulttuuri on mahdollistanut perinteisten siilorajojen ylittämisen eli osastojen välisen yhteistyön. Näin fysiatrian osaston lääkäri Kosonen voi tarvittaessa hoitaa potilaita leikkausosastolla lähes sarjatyönä, ja tekee siellä myös nivelen sisäisiä injektiohoitoja.

Aamupäivisin Kososella on yleensä kerran kuukaudessa leikkaussalin PRP-injektioissa tarvittava sentrifugi.

-Meillä ei fysiatrian osastolla ole töissä ollenkaan sairaanhoitajia. Pystyin fysiatrina järjestämään kuitenkin niin, että minulla on leikkaussalissa apunani kirurginen sairaanhoitaja, joka valmistelee pistohoidot. Hän ottaa potilailta verinäytteet ja laittaa ne pyörimään sentrifugiin.

-Menen itse leikkaussaliin laittamaan ne piikit, kun aine alkaa olla valmista. Näin pystytään tekemään useita hoitoja kerralla.

-Alkuun hoidin PRP:llä lähinnä jännetuppitulehduksia ja kroonisia kiputiloja. Olen hoitanut myös esimerkiksi lonkan isoon sarvennoiseen kiinnittyvien rotaattorilihasten kiinnityskohtia, sekä kantakalvon kiputilaa eli plantaarifaskiittia. Koska hoidot tehoavat, työterveys lähettää jatkuvasti hoidettavaksi varsinkin erilaisia käsivaivoja kuten hiirikäsiä ja tenniskyynärpäitä, ja potilaat pääsevät takaisin töihin.

Terveyskeskus- ja työterveyslääkärit kirjoittavat lähetteitä myös nivelinjektioihin, ja niitä antaa jo osa talon ortopedeistäkin.

Vinkkejä kilpaurheilijoilta

Puhdasta PRP:tä Kosonen on laittanut polven lisäksi myös nilkkaan, ranteeseen ja esimerkiksi peukalon tyviniveleen. Lonkkaniveleen pistäminen onnistuu kuitenkin vain leikkaussaliolosuhteissa, koska ahdas nivelrako vaatii tuekseen neulan ultraääniohjauksen.

Vinkkejä uusista ja hoitomuodoista Kosonen on saanut myös yksityisvastaanotollaan tapaamiltaan kilpaurheilijoilta.

-Eräs asiakkaistani oli ammattijääkiekkoilija, joka halusi polveensa PRP:tä. Hän oli kuullut maailmalta, että hualuronihappo (HA) olisi siinä hyvä lisä. Kun kuultiin, että yhdistelmäinjektio on jo markkinoilla, otin sen heti käyttöön.

Nivelen sisäisten PRP-injektioiden tai PRP:n ja hyaluroninyhdistelmävalmisteen antaminen ei eroa ollenkaan kortisoni- tai hyaluroni-injektioista. Polvinivelrikkoa voi hoitaa turvallisesti myös tavallisella vastaanotolla, jossa ei ole käytössä ultraääniohjausta.

Hyaluroneissa on eroja

-Aineiden annostusta täytyy suhteuttaa potilaiden mukaan, ja injektio tulee pistää varovasti. Pienelle naiselle ei esimerkiksi voi laittaa polveen niin suurta määrää hyaluronivalmistetta kuin isolle miehelle. Joskus potilas itse sanookin kesken injektion, että nivel tuntuu jo täydeltä. Jos ainetta jää yli, voin pistää loput esimerkiksi potilaan kipeään peukalon tyviniveleen.

Joskus Kosonen pistää hyaluronia myös sellaisten vakavaa polvinivelrikkoa kärsivien, usein iäkkäiden ihmisten niveliin, joilla ei ole enää ollenkaan rustoa jäljellä, mutta jotka eivät esimerkiksi perussairauksiensa takia pysty käymään läpi raskasta tekonivelleikkausta. Tämä saattaa joksikin aikaa helpottaa elämää, kun nivelen voiteleminen sisältä päin helpottaa liikkumista ja vähentää myös kipuja.

Kuinka usein?

Kortisonipistoksia Kosonen antaa potilaalle tarvittaessa noin kolmesti vuodessa. Hyaluronivalmisteita tai PRP:tä ei tarvita niin usein. Yleensä näiden teho riittää noin vuodesta kahteen, ja mahdollisia tekonivelleikkauksia saadaan siirretyksi tällä tavoin vuosi vuodelta eteen päin.

-Jos hoito tehoaa, se voidaan uusia esimerkiksi vuoden välein heti, kun oireet palaavat. Jos hoito ei tehoa, ei sitä kannata uusiakaan vaan kokeilla jotain muuta.

Kosonen on huomannut, että markkinoilla olevista, nivelensisäisistä hyaluronivalmisteista isomolekyylinen Synviscvoi joillakin potilailla ärsyttää ja tulehduttaa polviniveltä.

-Tällaisille potilaille olen laittanut polviniveleen ihan tavallista pienimolekyylistä Hyalgania kolmen pistoksen sarjan, eikä se ärsytä niveltä niin paljon. Synviscin hyvä puoli kuitenkin on se, että se viipyy nivelen sisällä pitempään kuin pienimolekyyliset aineet ja sen vuoksi kertainjektio riittää.

PRP tai HA ei riitä hoidoksi

-Yksinään mitkään pistokset eivät paranna ihmistä eivätkä pidä häntä kunnossa. Naisilla esimerkiksi on usein heikot reisilihakset, ja juuri polvinivelrikon hoitamisessa reisien, lantion sekä vatsan ja selän alueen lihaskunnosta huolehtiminen vähentää nivelkipuja.

Kosonen korostaa myös tulehdusta lievittävän ruokavalion merkitystä, painonhallintaa sekä jos mahdollista, elämän stressitekijöiden vähentämistä. Stressi sinänsä voi lisätä tulehdusalttiutta ja pahentaa myös nivelrikon oireita. PRP-hoidot eivät myöskään tehoa kovin hyvin, jos ihmisen koko elimistö on kovassa hälytystilassa.

Myöskään esimerkiksi kuumeiselle tai akuutissa syöpävaiheessa olevalle ihmiselle hän ei PRP-hoitoja antaisi.

-Joskus ihmisen elämäntilanne voi olla kaikkineen niin kuormittava, että stressitilan purkamiseksi tarvitaan ensiksi henkistä tukea.

-PRP on yksi hoito muiden rinnalla, ja se tehoaa parhaiten alkuvaiheen nivelrikossa. Biokemian tuleminen osaksi hoitoprosesseja tuo uuden ulottuvuuden myös nivelrikon hoitamiseen. Itse ajattelen, että tämä hoito on ikään kuin puolivälissä perinteisiä hoitoja ja tulevaisuuden kantasoluhoitoja.

TIINA LAMMASSAARI